Ii Naomasa | |
---|---|
井伊 直政 | |
Takasakin daimio | |
Edeltäjä | – |
Seuraaja | Sakai Ietsugu |
Hikonen daimio | |
1600–1602
|
|
Edeltäjä | – |
Seuraaja | Ii Naokatsu |
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 4. maaliskuuta 1561 Tōtōmin provinssi, Japani |
Kuollut | 24. maaliskuuta 1602 (41 vuotta) Edo, Japani |
Ii Naomasa (jap. 井伊 直政, 4. maaliskuuta 1561 – 24. maaliskuuta 1602) oli Tokugawa Ieyasun alaisuudessa palvellut kenraali ja daimio.
Naomasan perhe toimi alun perin voimakkaan Imagawa-klaanin palvelijana, mutta joutui pakenemaan kaaokseen sortuneesta klaanista, kun sen johtaja Imagawa Yoshimoto menehtyi Okehazaman taistelussa vuonna 1560. Naomasa liittyi Tokugawa-klaanin riveihin 1570-luvulla, ja nousi nopeasti arvoasteikossa. Hän sai erityisesti huomiota osakseen Nagakuten taistelussa, jossa hän johti kolmen tuhannen musketöörin joukkoa.
Vuonna 1600 Naomasa osallistui Sekigaharan taisteluun, missä hän aloitti hyökkäyksen Länsi-Japanin liittoumaa vastaan. Taistelun lopussa Naomasa kuitenkin haavoittui harhaluodista, kun hän yritti estää Shimazu Yoshihiron paon taistelukentältä. Naomasa ei koskaan täysin parantunut tästä haavasta, ja se myös esti häntä osallistumasta taistelun jälkeisiin kahakoihin. Sekigaharan taistelun jälkeen Naomasalle myönnettiin suuri läänitys Ōmin provinssista.
Naomasan joukot erottuivat taistelukentällä erityisesti, koska he olivat pukeutuneen täysin verenpunaisiin haarniskoihin. Tämän psykologisen sodankäynnin keinon hän oli omaksunut Yamagata Masakagelta, Takeda Shingenin kenraalilta. Tästä syystä hänen joukkonsa sai lempinimen "punaiset paholaiset".
Naomasa menehtyi ennenaikaisesti vuonna 1602, mistä on usein syytetty hänen Sekigaharasta saamaansa haavaa. Hänen poikansa Naotaka ja Naokatsu jatkoivat Tokugawan palveluksessa, ja saivat isänsä läänityksen.